Piäkirjutus

karjalankielenpaivia

Karjalan kielen päiviä vietetäh tänäpäi jo tostu kerdua. Kylmykuun 27.päivänny 2009 tazavallan prezidentu Tarja Halonen andoi azetesmuutoksen, kudamal karjalan kieli tunnustettih ei-alovehellizekse rahvahallizekse vähembistökielekse. Sikse tämä päivy vallittih kielen pruazniekkupäiväkse. Yksi meijän muan kolmes kodiperäzes kieles sai vuottua tunnustamistu harvinazen hätken. Ylen varaittavas tilas olijan karjalan tilandeh yhtelläh on sen jälgeh kehitynnyh monih taboih parembah puoleh. Suomen karjalankielizeh vähembistöh kuuluu tutkijoin mugah 30 000 karjalastu, kudamis kieldy käyttäy alallizeh 11500. Suomenkarjalazien ližäkse joukos on yli 3000 muahmuuttaikarjalastu. Tämän vähembistön miäry on toizekse suurin rahvahallizis kielivähembistölöis, da nenga ollen kielen da kul’tuuran elvytys- da kehittämismahtollizuot ollah ihan hyvät.
Karjalan Kielen Seuran alguhpanos perustettih vuvvennu 2009 Päivännouzu-Suomen yliopistoh Jovensuun kampusale karjalan kielen da kul’tuuran professuuru. Karjalan kielen opastujua on täydynyh kogo aijan ilaškoittajan äijäl. Monet heis ollah ruvettu kielen tutkijoikse, opastajikse da aktivistoikse da nenga annettu ližiä vägie vähembistön ruadoh.
Seuru da sen aktivistat ollah ičen puoles organisiiruittu ližiä kielen da kul’tuuran opastustu alovehellizele tazole i taido- dai muudu toimindua eri igäjoukkoloile. Seuran piätoiminduduumannu on järjestiä nygyaigastu toimindua nygyaijan karjalazile, luadie uuttu taiduo da kul’tuurua rikkahan perindehen pohjal da tähtiäy juuri tulevazuoh. Vaiku karjalankieline julgavotoimindu on ylen leviedy da kieli uvvistuu da kehittyy kogo aijan voimakkahah. Karjalankielizil on sežo oma verkolehti Karjal Žurnualu, kudamah voijah karjalazet kirjuttua miltah karjalazel murdehel. Iččenästy verkolehtie ei ole nimil muul meijän rahvahallizel vähembistöl.
Sežo valdivovallan nägökandu karjalah on vähäzin parannuh. Talvikuul 2016 parluamentu hyväksyi miärydengan karjalan kielen da kul’tuuran elvytysohjelman algamizekse vuvvennu 2017. Ohjelman jatkofinansiiruičendu on parahite kaččelendas.Yrityksis huolimattah zakonanluajindah on suadu vuvven 2009 jälgeh vaiku yksi muutos, kudai koskeh karjalan kieldy. Vähembistökielizien lehtilöin kannattamistu käzittelijäh azetekseh ližättih karjalan kieli vuvvennu 2014. Seuran piämiärännu ainos vie on suaja kieli konstitutsien 17 pygäläh da äijih muuloih zakonoih. Kaikkiedah karjalankielizet voijat toizennu karjalan kielen päivänny kaččuo tulevazuoh parembis merkilöis migu aijembah.
Pertti Lampi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *