Karjalan Kielen Seuru piästi ilmah ainavoluaduzen karjalazii loitšusvirzii ezittelijän tevoksen LOIHTIET – Sanan vägi, karjalazet tiedohussanat

loihtiet kansiTämän karjalastu maagien muailmua ezittelijän kirjan on Suomen Kansan Vanhat Runot -tevoksen pohjal planiiruinnuh da redaktiiruinnuh Elena Junttila. Loihtiet on kirjutettu karjalakse, suomekse i ven’akse da oivalline nygyaigaine kuvitus avvuttau ylen hyvä tabah loitšusvirziperindeheh tunnustumistu. Tevoksen vertaičendan on luadinuh Miina Lukkari.
Hos karjalankielizii loitšusvirzilöi on tallendettu arhiivoih huomattavii miärii, niilöi ei ole ihan ni yhty ezitelty suurele rahvahale. Vaiku erähät karjalazetgi enämbi tundietah tädä rikastu perindehty. Mennyt vuozituhandel karjalazet tiedoiniekat oldih tunnetut ymbäri sillozen opastunnuon muailman. Ezimerkikse roindua myöte arabi, 1100-luvul toiminuh muantiedoilii Al-Idrisi tiedi Tiedoiniekkoin muan libo Karjalan. Jällembäči tiedoiniekat oldih suavutuksekkahat avvuttajessah Ven’an suariloi siärihuavoin hoidamizes.
Karjalan Kielen Seuru tahtou nostua nägövih karjalazien arvokkahiman perindön libo muailman rikkahimih kuulujan suullizen kirjallizuon: karjalazen rahvahanrunohuon. Täs perindös täydyy hyödyntämisty pitkäle tulevazuoh. Loihtiet -tevos on uuzin merkitapahtus täs karjalan kielen da kul’tuuran elvytystoimindah liittyjäs ruavos.
Muga kummallizel kui se tunduugi, alguperästy karjalankielisty rahvahanrunohuttu on jullattu ylen vähäzel. Tämä roih Suomes harjoitetun natsionalističnoin poliitiekan täh, kudaman mugah karjalazet runot kačottih suomelazekse perindehekse. Nenga ruattih sitgi huolimattah, hos muijal Europas ollah oldu sidä mieldy, ku karjalazien da heijän kielen olemasolemine on tozidielo. Ainos 1870-luvule suate rahvahanrunohuon keriäjät ei maltettu karjalan kieldy. Runoloi kerätes duumaittih, ku täs kerätäh suomenkielisty perindehty, da aijembah kerättylöin runoloin ebätarkus da suomen kielen vaikutus rodih mainittuloin syylöin täh. Vaste 1800-luvun jälgimäzien vuozikymmenien aigua tilandeh algoi koheta. Suurele rahvahale ei yhtelläh kačottu tarbehellizekse jullata alguperästy ainehistuo. Karjalankielizile sidä vastoin ei tahtottu jullata karjalankielisty materjualua, konzu karjalankielizet tahtottih muuttua kogonah suomelazikse kui saamilazetgi. Loihtiet -tevoksen enne 1800-luvun loppuu tallendettulois loitšusvirzis sežo on ebätarkuottu, ga tiettäväine niilöih ei olla kyskettyhes.
Loihtiet – Sanan vägi, karjalazet tiedohussanat, 199s, Keuruu 2017, ISBN 978-952-5790-58-0, hindu 30 euruo.
Kirjua voibi tilata Jovensuun da Helsinkin toimistoloispäi, tel.+358–44 500 2215, kirsti.karhinen@karjal.fi (ei 11.7.–16.7.) da tel. 0400 246 266, pertti.lampi@gmail.com
Tiluamizii voibi vähä myöhembäl luadie sežo KKS:n verkokirjulaukas http://karjal.fi/
Ližätieduo annetah Pertti Lampi, tel. 0400 246 266 da pertti.lampi@gmail.com i Elena Junttila, tel.+358(0)400 20 28 26 da leena.junttila@tutka.net

Lähte da fotokuva: KKS:n tiijoitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *