Duumii tiedojulgavolois

kieliäProfessor Johanna Laakso sanelou omassah kieliblogis dielolois, kudamis rodieu syydy ebäillä, ku kielitiijolline kirjutus on hölönpölyy.
Tiedojulgavoloil da tiedotoimittajil puaksuh ollah luonnontiijollizet tagaperät. Hyvä tiedotoimittai sit toinah ellendäy midäbo tarkoitetah protsentat da tovennägövystazot, maltau kyzyö datua da ainehistuo, kudamih tutkimus perustuu, mis se on piässyh ilmah da ongo sen luadii toven tevol alan azientundii da ei ezimerkikse tiedoloinkäzittelii pagizemas šähköallergies, kirjuttau Laakso. Hyvä tiedotoimittai maltau vardoijakseh sežo sensatsiiuudizi, kiinnittiä tarbehen mugah huomavuo ebämiäräzeh kieleh (”voi olla”, ”täs lienöy yhtevys”) da duumaija nostaugo tutkimuksen luadii vaigu omua iččie. Nämmien ližäkse hänel pidäy vältelläkseh tazapuolizusgal’l’uzinatsies: hos normutiijot (ezimerkikse tiähtitiedo da histourielline kielitiedo) da normutiedoloin ulgopuolel olijat eriluaduzet teoriet (ezim. astrolougii da luomisusko) suajah muga äijy työndöaigua da hos niilöis kirjutetah lehteh muga pitkät uudizet, ei sua andua mostu vaikutelmua, ku net ollah tazaverdazet da muga lujah perustellut, toven sanelijat mielet.
Pädevilgi tiedotoimittajil ainos ei ole spetstieduo sit, kuibo kielitiijollistu tekstua luvetah kriitiellizeh. Hyö ei panna ebäiltäväkse kielitiedoh liittyjii ylehizii viärii duumii da olemattomua tiedämisty – jogahine, kudai maltau midätah kieldy on omas mieles azientundii, Johanna Laakso kirjuttau. Tämä koskehes enne kaikkie kielihistouriedu da puaksuh tulou ilmi, ku kielien histouriedu opitah sellittiä ezim. genetiekan tabah. Tutkijat jullatah moizii kirjutuksii luonnontiijollizil forumoil, kudamien toimittajat ei kyzytä lingvistoil midä mieldy hyö kirjutuksis ollah.
Johanna Laakso on luadinuh luvettelun eriluaduzis aihehis, sanomizis da mielis, kudamil pidäs nostattua ebäilysty, ku net oldaneh kielitiijollizis kirjutuksis. Niilöih pidäy yhtelläh todevuttua kriitiellizeh. Täs vaiku eräs:
Kieli x on ainavoluaduine, nimis muus kieles ei ole ilmivyö y
Tämä väiteh nostattau ebäilysty, ku kirjuttajal ei ole nimittustu tieduo kielien monimuodozuos da rikkahuos. Ezimerkikse Vengries äijät kuvitellah, ku verbin subjektu- da objektukonjugatsii on ainavoluaduine piirreh. Suuris opastuskielis niilöi ei ole, ga yhtenjyttymät da vie mutkikkahembat sistiemat ollah mordvan kieles, samojedukielis i hantin da mansin kieles, kudamat ollah vengrien kielen lähimät sugukielet.
Nygözien kielien sijoittamine loittozeh muinazuoh (libo vastukavai)
Kielet da rahvahat ollah histouriellizen kehityksen tulos, ei nimittumat iguzet da muuttumattomat. Äijii vuozii tagaperin ei olluh suomen kieldy da ei ni ”algusuomie”. Ku ezihistouriellizis rahvahis da niilöin arveldulois kielis käytetettäneh nygözien rahvahien da kielien nimitändöi, se puaksuh merkiččöy sidä, ku kirjuttajal on luja tahto tovestua omassah kieli da rahvas ”vahnimakse” libo ”alguperäzimäkse”, libo kirjuttai ei tiijä mis pagizou.
Lähte: Johanna Laakson blogi Kieliö – sekalaista aattelehdintaa kielestä ja kielistä

Fotokuva: pixabay

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *