Ominazet piirdehet kavotah murdehis

sanalippaita kotuksen sana-arkistossaLinnalastumizen tuloksennu paginkieli Suomes rodih yhteläine. Murdehet yhtelläh ei hävitä.
Suomes tapahtuu muutoksii, ku rahvas kerävytäh suurih linnoih. Linnalastumine on kogomuailmalline kehityssuundu, kudai on loppumatoi – da se muovailou sežo meijän tabua paista.

 
Linnalastumizen tuloksennu murdehien ominazet piirdehet hivovutah iäres. Enne kaikkie piälinnualoveh Suomes on rounoku päčči, kudmas murdehet suletah. Sie enämbi ei voi paista murdehes vaiku Helsingin paginkieles. Murreh vihjuau alovehellizeh pagintabah, a paginkieles on elementoi äijis murdehis.
Murdehii da paginkieldy tutkinuh professor Pirkko Nuolijärvi kerdou, ku murdehes enzimäzikse hävitäh kaikis ominazimat piirdehet. Käytändös se tarkoittau, ku savolaine enämbi ei sano männä, tullunna da mua, vaiku valliččou ylehizembät muvvot mennä, tullut da maa. Niilöi kuulou vie, ga net ollah roittuhes harvinazikse.
”Tämä ei tarkoita sidä, ku vahnu häviäs kogonah. Kaikis vähimin muuttuu intonatsii da virkehritmu, sendäh, ku sidä on vaigei tarkkailla da tarkoituksellizeh muuttua. Paginas säilyy samanluaduine murrehalovehele tipičnoi vivahtus, hos sanat oldasgi ylehizes kieles”, Nuolijärvi sanou.
Yhtenästymine on sežo sidä, ku yhten murrehalovehen ominazet piirdehet levetäh muijale. Ezimerkikse päivännouzumurdehikse pagizijat puaksuh sanotah viittiä da kattoa da ei viitsiä da katsoa. Ts on sit kavonnuh. Pitkät vokalit, kui ezimerkikse sanois vihree, makee libo sumee, ollah roittuhes ylehizikse.
Sanastogi terväh muuttuu. Nuoril da vahnoil sanastot ollah eriluaduzet sendäh, ku eloikeinot da yhteiskundu ollah muututtu. Nuolijärvi uskou yhtelläh, ku murdehet nikonzu ei kavota Suomes, hos alovehellizet pagintavat muututahgi. Hänen mugah murreh on luja oza pagizijan identitiettua.
Hos äijät vahnoin murrehsanoin käyttäjät ollah vahnattu libo kuoldu, emmo ole kaimannuh perindötieduo. Kodimualazien kielien keskuksen hoijettuh Suomen murdehien sana-arhiivah on kerätty yli kaheksa miljonua sanalippuu nenga 400 000 suomen kielen sanas. Arhiivas voi kaččuo midäbo merkiččöy ezimerkikse välppäpää, killutin libo lenkosäärinen. Lipuis sellitetäh mm. sanan merkičys, käyttöyhtevys da se kus sanua on käytetty.
Suomen murdehien sana-arhiivan ainehisto on kogomuailmallizeh poikkevuzellizen suuri. Vahnimat sanaliput ollah 1800-luvun lopul, ga suurin miäry ainehistos on kerätty 1920–1930-luguloil da 1960–1970- luguloil.
Lähte: Jaana Kangas, HS
Fotokuva: Kodimualazien kielien keskuksen verkosivut. Murreharhiivan sanalippahii.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *