Natsionalizmu enne da nygöi

Piäkirjutus
Minul puaksuh kyzytäh voigo karjalankielizel libo karjalazel olla kaksi libo äijygi identitiettua. Kyzymykseh on helpo vastata. Tiettäväine voi. Karjalazil tiettäväine on karjalaine da Suomen kanzalazinnu samanaigazeh sežo suomelaine identitiettu. Sit ei ole nimittumua risturiidua. Sen ližäkse identitiettua voibi olla enämbälgi, ezimerkikse endizel da nygözel čural kehitynnyh – pagizemattahgi identitietas, kudai kehittyy ristikanzale silloi, ku häi on liittynyh mihtahto joukkoh. Äijien azientundijoin mieles on ihan luonnollistu, ku ristikanzal on äijy identitiettua. Ližäkse on hyvä mustua, ku jo tuhanzii vuozii eri rahvahat ollah eletty monirahvahallizis valdivolois da linnois. Nämmä ryhmät ollah ruattu yhteisruaduo, käytetty valdukieldy da omaksuttu monii valdukul’tuuran piirdehii, ga yhtelläh säilytetty oma kieli da kul’tuuru i kannatettu niilöi. Vähembistölöin alendamistu tiettäväine on ainos olluh vähäzen, ga 1800-luvul algoi natsionalizman aigukauzi, konzu toven ruvettih sulavuttamah vahnoigi vähembistörahvahallizuksii valdurahvahah. Yhteiskunnan rakendehmuutoksien ližäkse sulavuttajien avvuttajakse rubei opastuslaitos, kudamas opastettih vaiku valdukieldy da -kul’tuurua.
Nygöi, 2000-luvul, laidunatsionalistat ollah otettu käyttöh uuzi ellendys, kudai on postnatsionalizmu. Tämän nedälin aigua eräs Suomeh eloipaikan vaihtanuh frantsielaine väitöskirjan luadii saneli pagizutandas täs ellendykses da omis maltolois. Häi ei tahto, ku hänet pannah kudamih juaššiekkah. Piäprintsippu on: ku elänöy Frantsies on frantsielaine da yksikai voibi omas joukos ruadua omah kul’tuurah kuulujii ruadoloi.
Frantsiehäi ei ole hyväksynnyh sobimuksii vähembistölöin da vähembistökielien suojelus, toizelleh kui muut Europan muat. Nenga ollen vähembistölöin kielet da kul’tuurat on jätetty oman ozan niškale ilmai yhteiskunnan suojeluu libo tugie. Tämän ”teorien” mugah kaikis muulois yhtevyksi, paiči perhehii, pidäs käyttiä valdukieldy (da parembi perehisgi). Voijahgi kyzyö, kuibo tämä ”uuzi natsionalizmu” eruou perindehellizes natsionalizmas? Ei nimittumah tabah. Europas on toinengi suuri valdivo, kudamas jatketah samanluadustu poliitiekkua da mendy vie pitkembäle. Tiijämmö hyvin, ku ezim. äijis ven’ankarjalazis perehis paistah ven’akse da sežo karjalazien yhtistyksien kieli puaksuh on ven’a. Karjalazet suajah olla karjalazet vaiku silloi, ku kyzymys on mennyzyös. Suomesgi on poliitikkoi, virguniekkoi da yhtistyksii, kudamat käytändös kannatetah ihan samaluadustu alendamistu.

250px-Inha_runonlaulajatKarjalazien alendamizeh liittyy meijän muas ylen igävy ilmivö: on ruattu muga, ku karjalazien suuriman kul’tuuru-uardehen libo karjalazen rahvahanrunohuon alguperä on hämärdynnyh. Yli suan vuvven aijan natsionalistut ollah pietty tuadu muailman rikkahimih kuulujua suullistu kirjallizuttu suomelazennu sendäh, ku karjalazet buiteku ollah Suomen heimo. Mennyt vuozinnu erähät tutkijat da tiijoittajat ollah allettu käyttiä sanondua ”baltiekkumerensuomelastu runohuttu”, konzu heil on olluh pakko omaksuo rahvahienvälizen tiedokollektiivan jo vuozikymmenii käytetty ellendys Karjalan rahvas. Tämägi ei ole pravvakastu karjalazii da ižoralazii kohtah. Mindäh ei voi sanella, ku tai runohus on läs kogonah karjalakse libo ižorankielekse? Nu, syy tiettäväine on tai natsionalistine ”ellendys”. Voimmo vaiku kuvitella, kuibo ristikanzat täs runohuos bauhuttas, ku se ollus suomelastu.
Ku ven’alazet natsionalistut oldanus muga ebärehellizet, hyö voidas sanuo varmah, ku tai rahvahanrunohus on ven’alastu, konzu Suomen da Ven’an karjalazil da ižoralazil alovehil elänyöt runonpajattajat oldih ainos vuodeh 1917 suate Ven’an kanzalazet!
Pertti Lampi
Fotokuva: I.K.Inha, Wikipedii

Yksi kommentu “Natsionalizmu enne da nygöi

  1. ” Suomen kielellä on syntynyt yksi maailman kuuluisimmista kansalliseepoksista: Kalevala. Kalevala on Suomen käännetyin teos, se on käännetty yli 60:lle eri kielelle. Kalevalan tunnettavuutta maailmalla lisää se, että Kalevala on innoittanut muusikkoja ja kuvataiteilijoita luomaan runsaasti Kalevalaan liittyvää musiikkia ja kuvataiteellisia teoksia.

    Kalevalan ilmestymisen jälkeen syntyi Karelianismiksi nimetty taidesuuntaus. Karelianismi oli tavallaan yritys etsiä suomalaisuuden juuria, yritys etsiä suomalaista identiteettiä itsenäisyysaatteen orastaessa autonomisessa Suomessa.

    EU-Suomessa tarvittaisiin ”uutta Karelianismia”. Karelianismin ajatus pitäisi herättää uudellen henkiin. Olisi uudelleen alettava etsimään suomalaisen identiteetin juuria ja suomalaisen identiteetin ydinosia. Se ei tarkoita paluuta vanhaan, vaan todellisten suomalaisen identiteetin ydinosien tiedostamista, esille nostamista ja niiden arvon tunnustamista. Suomen kieli ja suomenkielinen kulttuuri olisi nostettava niille kuuluvaan arvoon Suomessa. ”

    https://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/suomalainen-identiteetti

    Netämä tekstu nägyy on kirjutettu elokuul 2009 – ken tiedäy, toinah tänäpäi on sen kirjuttajalgi omat duumat enämbi vällembät histouriellizis hairehis…?

    Pahakse mielekse, äijän eläy meil Suomes rahvastu kudamat tänäpäigi duumaijah ihan samah luaduh Kalevala-eeposas dai suomen kielen histouries.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *