Yhteiskois pestih saamilazus iäre

riutulan koulu inariKol’tusaamilaine Pekka Fofanoff Nitsijärvelpäi mustau hyvin omassah škola-aijan Sevettijärvel, hos sit on yli 50 vuottu da hos häi ei tahtosgi mustua. Aigu oli muga jygei. Lapset elettih yhteiskois da opastai pagizi vaiku suomekse. Pekan mieles moine kuului oli kummu. Briha maltoi vaiku erähän sanan suomen kielekse, ga omua muamankieldy ei suannuh käyttiä. Opastai nagazii niilöi, kudamat käytettih sidä. Sen käyttämine oli kielletty yhteiskoisgi.
Kodih piästih lähtemäh ylen harvazel. Pekka kävyi Nitsijärvele kerran kogo opastumisvuvven aigua. Häi oli olluh školas Sevettijärvel jo kolme kuudu da piätti Äijänpäivän lähtie pagoh. Seiččievuodine hiihti 40 kilometrii omassah Akilina-buaban luokse i oli sie nenga kaksi nedälii. Buabo ei hedi työndänyh händy järilleh, ku ellendi midäbo školas tapahtuu.
1940-luvul algajen saamilazet lapset muutettih muuloin školaniekkoin ker  yhteiskodiloih, ku oma kodi oli ylen loitton. Tämä käytändö jatkui ainos 70-luvule suate. Opastajat da koin ruadajat paistih lapsien suomekse, kudamua äijät lapset ei ellendetty. Školalazien muamankieli oli inarin-, kol’tan-, da pohjassaami i suomi.
Kol’tusaamilazien elos rodih vaigei, ku heil pidi  voinan jälles lähtie Petsamospäi iäre. Oma elos jäi alovehele kudai luovutettih Nevvostoliitole, da tulevazus oli tundematoi. Kol’tu oli silloi kiuzunimi. Pekka Fofanoff mustau sengi, kuibo kiuzuamine satatti školas i aiguzennugi.
-Ven’alazet! Köyhät kol’tat! Reduhizet kol’tat! Mindähbo työ tänne tulitto, olizitto pyzynyh sie, kuspäi tulitto.
Kol’tien da toizien saamilazien kieli i sovat ei olla yhtenjyttymät. Kol’ttii piettih eriluaduzinnu sežo pravoslaunoin vieron täh. Vuozikymmenii kestänyh alemdamine vaikastutti kol’tat. Hyö ei paistu omassah alguperäs da ei ruattu nimidä kielen säilyttämizekse.
Parembi oli olla suomelaine, muuttua sugunimi suomekse, paista vaiku suomekse i unohtua kai saamilazuoh vihjuajat dielot.
Aihettu tutkinuon professor Pekka Lehtolan muga saamilazii on pietty Suomes toizen kluasan opastumattominnu kanzalazinnu, kudamien kul’tuuru oli rappevunnuh. Monet saamilazih kuulujat alguhpanot da paginat kumattih ainos samoil perustehil: saamin kieli on pieni, se häviey da on hyövytöi suomalazele yhteiskunnale.
Norveegies saamilazien muuttamine norveegiekse oli registiiruittu zakonah, ga suomes muga ei luajittu. Voibi olla, ku saamilazien muuttamistu suomekse sendäh ebäilläh, da sen vaikutustu saamilazih vie nygöigi väheksitäh.
Suomen opastussistiemu pezi saamilazuon yhteiskois eläjis lapsis. Kol’tusaamilazii yhteiskodielos satatti muga äijän, ku hyö ei enämbi tahtottu käyttiä omassah muamankieldy.
Pekka Fofanoff tahtoi myöhembäl myös opastuo pagizemah kol’tusaamikse. Opastundu oli ylen jygei ruado da Fofanoff verduaugi sidä gor’ahommah. Häi sai abudengan opastundah näh, da oli ylbei sit, ga kollektiivan mieles opastumine oli tyhjy ruado. Erähät sanottih, ku Fofanoff ei pagize nimikse kol’tusaamikse libo ku kol’tusaami on jo kuolluh. Tämänluaduzet mielet lannistettih brihua, da meni kaksi vuottu kuni ei Fofanoff ruohtinuh paista kol’tusaamikse. Häi varai, ku niken ei ellendä händy.
-Vuadiu äijän olla rohkieh omannu ičenny da säilyttiä omassah kieli. Ellendän yhtelläh sengi, mindäh äijät ei enämbi paistu kol’tusaamikse. Sendäh ku heijän lapsil ei tarvičis tiijustua kol’tuasaamilazuon täh samua kui heil pidi, sanou Pekka Fofanoff.
Lähte da fotokuva: Vesa Toppari / Yle Fotokuvas olii inarilaine Riutulan škola on yksi niilöis harvois yhteiskodirakenduksis kudamat ollah säilytty.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *