Vähembistö vai ei?

suomiruotsiRuočis kiistetäh sit, pidäsgo muas eläjile ruočinsuomelazile andua yhtenjyttyine rahvahalline vähembistöstuatussu migu ruočinsuomelazile, kudamis erähät ollah roinduperiä myöte suomenruoččilazet.
Kiistan pohjal on kyzymys sit, kuulutahgo suomenruoččilazet Ruočis vähembistöh vaiku enimistöh da tarviččougo heijän oma kul’tuuru tugie. Ruočin parluamentu kehoitti kolmaspäivänny halličustu sellittämäh, pidäsgo suomenruoččilazile andua vähembistöstuatussu. Ruočinsuomelazien Nuorien Liitto hermostui dielos, da sanoi omassah tiijoitukses, ku moine duumu on tolkutoi. Liiton paginanvedäjän Dennis Bravstenan mugah vähembistözakonat heikottas. Hänen mieles suomenruoččilazet kuulutah kielienimistöh da hyö voijah suvaija omua kul’tuurua i käyttiä omua kieldy ilmai nimittumii probliemoi. Bravsten ližäi vie, ku vähembistözakonoin tarkoitus on turvata vähembistölöi, ei enimistölöi. Häi tunnusti yhtelläh suomeruoččilazii vaivuajan problieman: heidy ylen vähä tunnetah Ruočis. Ku školis opastetanneh heis, tilandes toinah kohenis.
Ruočin suomenruoččilazien valdukunnalline organizatsii FRIS sen sijah iloilihes piätökses sendäh, ku se on jo hätken ajanuh tädä dieluo. Jälgi kerral dielo oli nägyvil parluamentas kaksi vuottu tagaperin.
FRIS:n azientundii Barbro Allardt Ljungren toivou, ku vähembistöstuatusan mugah suomenruoččilazet suajah omii raadivo-ohjelmii, kuččuloi vähembistövastavuksih da dengua kul’tuuruprojektoih niškoi.
Allardt Ljungrenan mugah ruočinsuomelazele vähembistöle kieli on merkiččii dielo. Hyö voijah vuadie suomenkielizii palvelendoi, ga suomenruoččilazen vähembistön stuatusan pohju on histourielline tagaperä Ruočis da oma kul’tuuru. Häi mustoitti sežo, ku kai suomenkielizet ei olla samua mieldy ruočinsuomelazien nuorien organizatsienke. Eräs vuozi tagaperin Ruoččinsuomelazien delegatsii tahtoi, ku parluamentu juuri tutkis suomenruoččilazien stuatussua.
Toizielpäi kai suomenruoččilazetgi ei kannateta vähembistöstuatusan hommuamistu. Erähien mieles se on tyhjy ruado yhtehizen kielen täh.
Lähte: HS, Mari Manninen
Fotokuva: HS, Roni Rekomaa / Lehtikuva

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *