Izrail’an arabiloil tahtotah ottua iäres kielioigevuksii

palestine-gaza-strip-in-2015-678981__340

Sporittu zakon menöy Izrail’an parluamentan kaččeluh.
Izrail’an halličuksen zakonanluajindukomitiettu golosuiči pyhänpiän uvven zakonezityksen puoles, kudai ottau oigevuksii Izrail’an arabirahvahal, sanellah izrail’alazet joukkoviestimet. Nygöi zakon menöy Izrail’an parluamentan Knessetan kačottavakse.
Valmistelus olijan muga sanotun rahvahallisvaldivozakonan on tarkoitus miäritellä, ku Izrail’u on ”juudalazen rahvahan rahvahalline kodi”, da ku oigevus todevuttua ičenmiäriämisoigevuttu Izrail’an valdivos koskehes vaiku juudalazii, kerdou liberualu izrail’alaine gaziettu Haaretz.
Tahtottu zakon miärittelöy sežo, ku Izrail’an viralline kieli on juudalazien käytetty jeyreinkieli da ku arabien kielel on ”spetsstuatussu”. Tämä merkiččöy sidä, ku arabien kieli menettäy omassah virallizen kielen stuatusan Izrail’as, ku zakon hyväksyttäneh.
Nygöi kui jeyreinkieli muga i arabien kieli ollah virallizet kielet. Arabien kielen viralline stuatussu perivyy brituanielazen hallindon aijal enne Izrail’an valdivon perustamistu vuvvennu 1948, sanelou qataralaine uudizien kanualu Al Jazeera.
Arabien kielekse paistah palestiinalazet, kudamii on nenga viijendes Izrail’an rahvahalistos.
Zakonah on yhtelläh tarkoitus merkitä, ku kaikil Izrail’as eläjil on vieroh libo tagaperäh kaččomattah oigevus ruadua omassah kielen, kul’tuuran da identitietan säilyttämizekse, kerdou izrail’alaine uudizien kanualu i24.
Zakonal on miäry roita muga sanottu peruszakon, kudamat ollah Izrail’as tavallistu zakonua sidovembat konstitutsien jyttymät zakonat. Zakonua ezitti alun perin likud-puolovehen deputuattu Avi Dichter vuvvennu 2011 sanelou gaziettu Jerusalem Post.
Ezitys on nostatannuh Izrail’as sežo voimakkahii vastuvirkehii.
Lähte: Mikko Paakkanen, Helsingin Sanomat
Fotokuva: Pixabay

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *