Kiännösseminuaras myösgi mieldykiinittäjiä tiemua

Toizen kiännösseminuaran jälgimäzet lähipäivät piettih kevät-sulakuun vaihtehes Joensuun yliopistol. Kiännä!-projektan hantuzis pietys seminuaras tälgi kerdua oli mieldykiinittäjiä harjaitustu da luvenduo monenjyttymih tiemoih näh.

010417_3Omassah buabal romanikielen opastunuh Tuula Åkerlund saneli suomen romanikieleh näh. Kielen pagizijoin joukkoh kuuluu kaikkiedah 14000 hengie Suomes da Ruočis. Suuri ruado romanikielen hyväkse allettih Suomes 1990-luvul. Åkerlund mm. kiändäy romanikielele Yle Uudizii, kudamat allettih radivos vuvvel 1997. Hos romanikieli mainitah zakonois nimel, ga yksikai käytändös se nägyy ylen vähä, ezimerkikse romanikielisty programmua radivos tulou ylen vähäine: vaiku setämä minuuttaine Yle Uudizii kerran nedälis. Romanikielele kiändämizes on juuri niilöi samazii probliemoi midä karjalakse kiändäjes: uuttu sanastuo ei ole, aigua kiändämizeh on vähä da muga ielleh. Åkerlund saneli ehoituksii romanikielen probliemoih da nenne ylen hyväh päittäs dai karjalan kielen kohtal: Pidäs luadie kiändäjien sähköhine verkosto, ližäkse pienih kielih kiändäjile pidäs azientundiitugie da finanziiruičendua mm. uvven sanaston luadimizeh. Pidäs omat tv- da radivoprogrammat, lapsile da nuorižole mieldykiinittäjät kižat, kielen opastajien opastundan kehittämine, opastusmaterjualoin kehittämine ezi- da perusškolas gimnuaziessah. Roih paginua sitgi, ku vois olla kaikkien vähembistökielien yhtehine kiändäjien verkoallustu.

010417_01Anuksen Riipuškalan kyläs rodužin olii Tatjana Baranova saneli pajokiännöksih näh. Baranova on luadinuh vägitukun kiännösty nygyaigazihgi pajoloih. Häi saneli kui hänel menöy pajoloin kiändämizen processu. Ezmäi pidäy kaččuo pajon algutekstan runoluaduu, sen rakendehtu da rifmoi. Sit oppie tundie kirjuttajan mielet, pajon piäajatus, da kiändiä se, ei sana sanalleh, ga hyväl karjalan kielel da vie muga ku suaha sobuh loppuiändehet. Sen jälles pidäy vie verdailla kiännösty muuzikan taktuluaduh, päitähgo sanat pajattajes yhteh muuzikanke. Vie pidäy andua kiännösty lugiettavakse toizilegi da luadie jälgimäzet kohendukset. Baranova ozutti ezimerkilöin vuoh mittuzii kiännöspiätöksii häi kirjuttajes on luadinuh. Rahvas suadih kuulta Baranovan kiännöspajuo da erähii kuulijat kai ruvettih yhtes pajattamah.

Vähembistökielen kiändäjäl toven on monenmostu probliemua. Probliemannu voibi olla kai kiännettävy tiemu, registran olemattomus: karjalan kieldy ei käytetä ezimerkikse suvvon kielenny, sit kiändäjäl on jygei ruado kiändiä suudoh liittyjiä kaunehkirjalližuttu, ku ei ole registrua sit, kui kieldy käytetäh suvvon kontekstas. Toiči probliemannu on yksittäine sana, toiči sen sanan voi jättiä kiändämättäh, käyttiä yläkäzitehty (ezim. tekstas on pagin tiettyh sieneh näh, voibi toiči kiännökses käyttiä vaiku sieni-sanua ei olle juuri se tietty sieni merkičykselline), no ezim. Natalja Gilojeva sanoi, ku häi nygöi jo kerras kiändäy jygietgi sanat, eiga rodieu probliemu ku niken ei ehoita sidä uuttu sanua, ga joga kerdua vai jätetäh se bokkah da jätetäh kiändämättäh.

Vahnu käzitys on, ku kiändiä suau vaiku omale muamankielele, no Päivi Kuusi saneli ku sit ei ole tutkimuksellistu tulostu ku kiännössuunnal (kiändäygo muamankielespäi vai muamankielele) olis merkičys, ku kiännös olis parembi muamankieleh migu muamankielespäi kiändäjes. Aku kiändäy kieleh, kudai ei ole oma muamankieli, on hyvä andua kiännös lugiettavakse natiivipagizijale. Suannus kiändiä vaiku net, kudamil on tävvelline kielinero, odva-odva karjalan kiändäjien joukkoh niyhty kiändäjiä jiäs. Ni yksi ristikanzu ei malta omassah muamankieldygi tävvelleh. Toizielpäi muamankieline pagizii automuattizesti ei ole hyvä kiändäi, sih kiändämizeh pidäy opastuo. Ei-kiändäjät niilöi kielen malton loukkokohtii da olemattomuksii ei huomata, kiändäjät enämbi kiinitetäh huomivuo sih oman kiännösprocessan aigua. Kiändäjäl ei tävvy ku häi maltas omua muamankieldy piävyndähizen muamankielizen jyttyöh, ga hänel pidäy maltua vie parembi. Sendäh kiändäjile yliopistolois pidäy vie eriže muamankielen opastustu.

Tulien sygyzyn uvvessah algau Kiännösseminuaru I, kudamah voijah yhtyö kaikin ket tahtotah suittua neruo karjalakse kiändämizes. Mollembien seminuaroin jo käynnyzienke Kiännä!-projektu huavuau tuliel aigua pidiä ruadopajua da eriluadustu kiännösprojektua. Ližiä seminuarah da projektah näh voi lugie Kiännä!-projektan nettusivuloil.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *